Tekoäly ja tekijänoikeudet – kuka omistaa tekoälyn tuottaman sisällön

Generatiivinen tekoäly on mullistanut tapaamme luoda ja kuluttaa sisältöä. Aikaisemmin sisällön luominen oli yksinomaan ihmisten käsissä, mutta nykyään tekoäly voi tuottaa kirjallisia, visuaalisia ja jopa musiikillisia teoksia. Tämä kehitys on tuonut mukanaan monimutkaisia tekijänoikeuskysymyksiä, jotka vaativat tarkkaa tarkastelua erityisesti Suomen ja EU:n lainsäädännön näkökulmasta.

Tekijänoikeudet ovat olleet perinteisesti yksinkertaisia: se, joka loi teoksen, omistaa oikeudet siihen. Mutta kuka omistaa oikeudet, kun teos on tekoälyn luoma? Tämä kysymys on yhä keskeisempi, kun generatiivinen tekoäly tekee tuloaan monille aloille. Tässä artikkelissa pureudumme syvälle tähän aiheeseen ja tarjoamme näkökulmia sekä käytännön ohjeita turvalliseen ammatilliseen käyttöön.

Käytännössä kysymys ei ole akateeminen. Kun markkinointitoimisto luo Midjourneylla kampanjakuvan, kun toimittaja luonnostelee GPT-pohjaisella mallilla uutisartikkelin tai kun ohjelmistokehittäjä generoi koodia, syntyy joka kerta tilanne, jossa täytyy pohtia: onko lopputulos suojattu, kuka sitä saa hyödyntää ja voiko joku muu vaatia siitä oikeuksia. Vastaukset riippuvat siitä, kuinka paljon ihminen on ohjannut prosessia ja millä aineistolla malli on koulutettu.

Tekijänoikeudet Suomessa ja EU:ssa

Suomen tekijänoikeuslaki määrittelee, että tekijänoikeus syntyy sille, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen. Tämä tarkoittaa, että teoksen on oltava ihmisen luoma. EU:n tuomioistuimen ratkaisut, kuten Cofemel-tapaus, vahvistavat, että teoksen on oltava omaperäinen ja tekijän oma henkinen luomistyö. Tämän vaatimuksen täyttäminen voi olla ongelmallista, kun kyseessä on tekoälyn luoma sisältö.

Suomalaisen oikeuskäytännön ydinkäsite on niin kutsuttu teoskynnys. Teos saa suojaa vain, jos se ylittää teoskynnyksen eli on riittävän omaperäinen ja itsenäinen. Tekijänoikeuslaki suojaa muodon, ei ideaa: kaksi ihmistä voi kirjoittaa samasta aiheesta, ja molemmat saavat suojaa omalle ilmaisulleen. EU-oikeudessa vastaava kriteeri on muotoiltu ratkaisussa Infopaq (C-5/08), jossa todettiin, että jo 11 sanan ote voi olla suojattu, mikäli se ilmentää tekijän luovia valintoja. Generatiivisen tekoälyn kohdalla ongelma on juuri tämä: kun teksti tai kuva syntyy tilastollisen mallin tuloksena, kuka on tehnyt ne luovat valinnat, joita suoja edellyttää?

Olennaista on erottaa kolme erilaista tilannetta, joiden tekijänoikeudellinen asema poikkeaa selvästi toisistaan:

• Täysin automaattinen tuotos, jossa käyttäjä antaa vain lyhyen kehotteen (esimerkiksi "kirjoita runo syksystä"). Tällöin luovat valinnat tekee käytännössä malli, eikä tuotos todennäköisesti ylitä teoskynnystä ihmisen teoksena.
• Ihmisen vahvasti ohjaama tuotos, jossa käyttäjä laatii yksityiskohtaisen kehotteen, iteroi kymmeniä kertoja, valitsee vaihtoehdoista ja muokkaa lopputulosta. Tällöin ihmisen luova panos voi yltää suojan tasolle.
• Tekoälyä työkaluna käyttävä teos, jossa ihminen kirjoittaa esimerkiksi pohjatekstin itse ja käyttää mallia vain oikolukuun tai tyylimuokkaukseen. Tällöin teos on selvästi ihmisen luoma, kuten oikeinkirjoitusohjelman käyttö ei poista kirjoittajan tekijyyttä.

EU:n DSM-direktiivi pyrkii modernisoimaan tekijänoikeuksia ja sisältää poikkeuksia, kuten tiedonlouhinnan, joka on tärkeä osa tekoälyn kehitystä. Tämän direktiivin 4 artikla sallii tekstin- ja tiedonlouhinnan myös oikeudenhaltijan aineistosta, ellei oikeudenhaltija ole varannut oikeuksiaan käyttöön.

Tämä niin sanottu opt-out-mekanismi on käytännössä ratkaiseva tekoälymallien kouluttamisen kannalta. DSM-direktiivin 3 artikla sallii tiedonlouhinnan rajoituksetta tieteellistä tutkimusta tekeville tutkimusorganisaatioille, kun taas 4 artikla koskee kaupallista louhintaa ja antaa oikeudenhaltijalle mahdollisuuden varata oikeutensa. Varaus on tehtävä "asianmukaisella tavalla", verkkosisällön osalta koneluettavasti – käytännössä esimerkiksi robots.txt-tiedostolla tai metatiedoissa ilmaistulla kiellolla. EU:n tekoälyasetus täydentää tätä velvoittamalla yleiskäyttöisten mallien tarjoajia kunnioittamaan näitä varauksia ja julkaisemaan riittävän yksityiskohtaisen tiivistelmän koulutusaineistosta.

Tekoälyn rooli tekijänä

Suomessa asia on käsitelty Thaler v. Perlmutter -tapauksessa, jossa vahvistettiin, että tekijänoikeus ei voi kuulua pelkästään tekoälyn luomalle teokselle ilman ihmistekijää. Tämä linjaus on selkeä, mutta se jättää avoimeksi kysymyksen siitä, miten tekoälyn roolia tekijänä tulisi käsitellä Euroopassa.

Stephen Thalerin tapauksessa hän oli ilmoittanut teoksen "Creativity Machine" -järjestelmän itsenäisesti luomaksi ja yritti rekisteröidä tekijänoikeuden koneelle. Suomen tekijänoikeusvirasto ja sittemmin tuomioistuin hylkäsivät hakemuksen yksiselitteisesti: tekijänoikeus edellyttää ihmistekijää ("human authorship"). Samaan johtopäätökseen päädyttiin sarjakuvateoksen "Zarya of the Dawn" tapauksessa, jossa ihmisen kirjoittama käsikirjoitus ja teoksen sommittelu saivat suojaa, mutta yksittäiset Midjourneyn generoimat kuvat eivät.

Suomessa ja EU:ssa keskustelu on keskittynyt siihen, miten tekoälyä voidaan hyödyntää luovassa työssä ilman, että se rikkoo tekijänoikeuksia. On tärkeää huomioida, että vaikka tekoäly voi luoda teoksia, sen tekeminen tapahtuu usein ihmisen ohjauksessa ja valvonnassa, mikä saattaa antaa ihmiselle osittaisen tekijänoikeuden suojan.

On kuitenkin syytä erottaa varsinainen tekijänoikeus ja niin sanotut lähioikeudet. Vaikka täysin automaattinen tuotos ei saisi tekijänoikeussuojaa, siihen voi liittyä muita oikeuksia. Esimerkiksi valokuvaajan lähioikeus suojaa tavallista valokuvaa ilman teoskynnystäkin, ja tietokantojen valmistajan oikeus voi suojata huomattavin panostuksin koottua aineistoa. Lisäksi yritys voi suojata tekoälyn tuottamaa aineistoa sopimuksin, liikesalaisuuksin tai brändinä tavaramerkkioikeuden kautta, vaikka itse tekijänoikeutta ei syntyisi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että "ei tekijänoikeutta" ei tarkoita samaa kuin "vapaasti kaikkien käytettävissä".

Koulutusaineisto ja sen riskit

Toinen, usein aliarvioitu riskialue koskee aineistoa, jolla malli on koulutettu. Generatiiviset mallit on koulutettu valtavilla tekstimäärillä ja miljardeilla kuvilla, joista merkittävä osa on tekijänoikeudella suojattua. Tämä on synnyttänyt joukon kansainvälisiä oikeusjuttuja: kuvapankki Getty Images on haastanut Stability AI:n, ja joukko kirjailijoita sekä The New York Times on nostanut kanteita suurten kielimallien valmistajia vastaan. Riski ei rajoitu mallin valmistajaan – myös loppukäyttäjä voi joutua vastuuseen, jos malli tuottaa lopputuloksen, joka on liian samankaltainen suojatun lähdeteoksen kanssa.

Tyypillisiä ongelmatilanteita ovat esimerkiksi mallin tuottama kuva, joka toistaa tunnistettavasti taiteilijan tyyliä ja vesileiman, tai kielimalli, joka palauttaa lähes sanatarkasti pätkän suojatusta artikkelista. Vaikka pelkkä tyyli ei sinänsä ole suojattu, konkreettisen ilmaisun kopioituminen on. Tämän vuoksi ammattikäyttäjän on tärkeää tarkistaa lopputulos, ei pelkästään syöte.

Käytännön ohjeita turvalliseen käyttöön

Kun käytät tekoälyä sisällön luomiseen, on tärkeää noudattaa muutamia perusperiaatteita. Ensinnäkin, tiedonlouhinnassa käytetty aineisto on tarkistettava, jotta varmistetaan, ettei se riko oikeudenhaltijoiden oikeuksia. Vaikka DSM-direktiivi sallii tiettyjä poikkeuksia, on aina suositeltavaa tehdä asianmukaiset tarkistukset.

Toiseksi, kun julkaiset tekoälyn luomaa sisältöä, on hyvä merkitä selkeästi, että teos on tekoälyn tuottama. Tämä auttaa välttämään mahdollisia tekijänoikeuskiistoja ja lisää avoimuutta. Voit myös harkita yhteistyötä oikeudellisen asiantuntijan kanssa varmistaaksesi, että kaikki tekijänoikeudet ovat kunnossa.

Seuraava tarkistuslista auttaa ammattikäyttäjää hallitsemaan riskejä järjestelmällisesti:

1. Tarkista palvelun käyttöehdot. Eri palveluiden ehdot poikkeavat merkittävästi siitä, kenelle tuotoksen oikeudet kuuluvat ja saako sitä käyttää kaupallisesti. Osa palveluista myöntää käyttäjälle laajat oikeudet, osa pidättää itsellään oikeuden käyttää syötteitä mallin jatkokoulutukseen.
2. Dokumentoi luova panoksesi. Säilytä kehotteet, välivaiheet, valinnat ja muokkaukset. Jos suojaa joskus tarvitaan, dokumentaatio osoittaa ihmisen osuuden luomistyössä.
3. Vältä toisten teosten toisintamista. Älä pyydä mallia jäljittelemään nimettyä elossa olevaa taiteilijaa tai tuottamaan tunnistettavia hahmoja, logoja tai kuvituksia.
4. Tarkista lopputulos plagiaatin varalta. Vertaa tekstiä ja kuvia olemassa oleviin lähteisiin, etenkin jos sisältö julkaistaan kaupallisesti tai laajalle yleisölle.
5. Merkitse tekoälyn käyttö läpinäkyvästi. Avoin merkintä on EU:n tekoälyasetuksen hengen mukaista ja vähentää maineriskiä.
6. Sovi oikeuksista sopimuksin. Jos teetät tekoälyavusteista sisältöä alihankkijalla, kirjaa käyttöoikeudet ja vastuut selkeästi toimeksiantosopimukseen.

Oikeudelliset riskit ja mahdollisuudet

On tärkeää tunnistaa tekoälyn käytön oikeudelliset riskit, mutta myös mahdollisuudet. Tekoäly voi tuoda merkittäviä etuja luovalle alalle, mutta siihen liittyy myös riskejä, kuten tekijänoikeuskysymykset ja tietoturva. EU:n DSM-direktiivi ja sen mukaiset kansalliset lait tarjoavat puitteet näiden riskien hallintaan, mutta on tärkeää olla tietoinen jatkuvasti muuttuvasta oikeudellisesta ympäristöstä.

Alla oleva taulukko tiivistää keskeisimmät riskit, niiden konkreettiset ilmenemismuodot ja käytännön keinot riskien pienentämiseksi:

Riski	Käytännön esimerkki	Riskinhallinta
Suojan puuttuminen	Automaattinen tuotos ei saa tekijänoikeussuojaa, jolloin kilpailija voi kopioida sen vapaasti.	Lisää oma luova panos ja dokumentoi se; suojaa brändi tavaramerkillä.
Loukkaava lopputulos	Malli tuottaa kuvan, joka muistuttaa liikaa suojattua valokuvaa.	Tarkista lopputulos lähteitä vasten ennen julkaisua.
Koulutusaineiston riita	Mallin valmistaja on käyttänyt aineistoa ilman lupaa.	Valitse palvelu, joka antaa korvausvastuusitoumuksen (indemnity).
Ehtojen rikkominen	Maksuttoman version tuotosta käytetään kaupallisesti.	Lue käyttöehdot ja hanki kaupalliseen käyttöön oikeuttava lisenssi.
Tietosuoja	Luottamuksellista aineistoa syötetään julkiseen palveluun.	Käytä yritystason työkaluja, joissa syötteitä ei käytetä koulutukseen.

Suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää tekoälyä innovatiivisesti, mutta niiden on noudatettava EU:n tekoälyasetuksen vaatimuksia varmistaakseen, että niiden toimet ovat lainmukaisia.

Mahdollisuuksien puolella tekoäly madaltaa luovan tuotannon kynnystä huomattavasti: pienikin yritys voi tuottaa laadukasta kuvitusta, käännöksiä ja markkinointitekstejä murto-osalla aiemmasta ajasta ja kustannuksesta. Olennaista on rakentaa selkeä sisäinen ohjeistus siitä, mihin tehtäviin tekoälyä käytetään, mitkä työkalut on hyväksytty ja kuka tarkistaa lopputuloksen ennen julkaisua. Näin riskit pysyvät hallinnassa ja hyödyt realisoituvat.

Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymät

Tekoälyn ja tekijänoikeuksien välinen suhde on monimutkainen ja jatkuvasti kehittyvä. On selvää, että tekoälyn tuottama sisältö asettaa uusia haasteita perinteisille tekijänoikeusjärjestelmille. On kuitenkin myös selvää, että oikeudelliset kehykset tarjoavat mahdollisuuksia innovatiivisille ratkaisuille. Lukijoillemme tarjoamme jatkuvasti ajankohtaista tietoa ja käytännön ohjeita generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseen. Lue lisää generatiivisesta tekoälystä suomalaisesta näkökulmasta tai tutustu kielimallien toimintaan syvemmin.

Tulevina vuosina ratkeavat todennäköisesti monet nyt avoimet kysymykset: tuomioistuimet linjaavat, kuinka paljon ihmisen ohjausta suoja edellyttää, ja koulutusaineistoa koskevat oikeusjutut asettavat raamit sallitulle tiedonlouhinnalle. Käytännön toimijan kannalta tärkein ohje pysyy kuitenkin samana – käytä tekoälyä työkaluna, jonka tuotokset ymmärrät ja tarkistat, säilytä todisteet omasta luovasta panoksestasi ja seuraa sääntelyn kehitystä aktiivisesti. Näin saat tekoälyn edut käyttöösi ilman, että otat tarpeettomia oikeudellisia riskejä.

Lähteet

• Suomen tekijänoikeuslaki (haettu 2026-06-18)
• EU:n DSM-direktiivi (haettu 2026-06-18)
• EU-tuomioistuimen Cofemel-tapaus (haettu 2026-06-18)
• Thaler v. Perlmutter -tapaus (haettu 2026-06-18)
• Aalto-yliopiston artikkeli tekoälystä ja tekijänoikeuksista (haettu 2026-06-18)